Category Archives: Publishing

Perinne – Tulevasta kirjastani “Suupaloja elämän ja kuoleman kattauksesta


Istun Ravintola Kosmoksessa, kuten suuri idolini Mika Waltari. Lautanen vorshmakia syöty, perinteitä kunniottaen. Perinteet ja kulttuurin historia suorastaan vyöryy ylitseni. Ja sitten se on ohi. Olen istunut sadoissa ravintoloissa ja juonut viiniä. Miten tämä poikkeaa siitä?

Vain mielikuvitukseni tekee siitä jotenkin erikoisen muihin kuppiloihin verrattuna. Onko historiallinen perintö vain mielikuvituksemme harhaa? Jos näin on, miksi siis ylläpitää pystyynkuolleita kulisseja ylhäällä. Perinteitä, joiden alkuperäinen merkitys ja sisältö on kauan sitten kuollut.

Miksi ei mielummin eläisi tässä ja nyt, luoden omaa historiaansa? Uskon siihen.

Silti askeleeni johtaa Kosmoksen, yli 90 vuotta vanhaan instituutioon, eikä viereiseen, siistiin Bar/club/cafe Kiilaan. Luultavasti siellä viinilasikin olisi halvempi. Historia istuu meissä tiukemmin kun paska junttilan tuvan seinällä. emme saa sitä ravistettua vaikka haluaisimme.

Haluan tehdä asioita uudella tavalla, omalla tavallani, mutta tuntemani historian varjo istuu olkapäälläni kuin ajatuksiani ohjaileva demoni. Jos käännän nopeasti ajatuksiani, niin näen sen. Pirulaisen ja Komentelijan. Pitäisikö minun tehdä tuttavuutta siihen, jotta loppuisi tämä ikuinen tukustelu sen kanssa? Myönnänkö, että tekojani on aina ohjannut joku muu kuin minä? Myönnänkö vapaan tahtoni olevan ja aina olleen illuusiota?

Olen ylpeä vapaasta tahdostani, en luovu siitä kovin helposti. Mietin, istuiko Mika Waltari joskus tässä samassa loossissa. Siinä se taas tulee. Historia ja perinne huutaa aivoissani kuin karaoke-isäntä.

Kirjoitan sen ulos itsestäni. Kun ensi kerralla näen tämän ravintolan ja loossin, muistan kirjoittaneeni siinä tämän kirjoituksen, mikä kukaties päätyy kirjan sivulle. Perinne ei ole turhaa, silloin kun tiedostamme sen olevan perinne, emmekä vain sokeasti ohjaudu sen mukaan.

Tiedostaminen on tuntemista. Tunteminen on hallintaa. Hallinta antaa meille vapaan tahdon. En muuta halunnutkaan.

Perinne ja minä. Yhdessä ja erikseen.

 

Kiirettä Kanttarelli Publishingissa!


Todellakin!

Tällä viikolla tuli painosta:

– Thomas Sand: Myrsky

– Tapani Tulla: Runoja Rakkauden Ripulista

– Hannu Koppila: Kotiseutuna Urjala

Kaikkia kiroja voi ostaa Kanttarelli Publishingin kaupasta tai tilata isoimmista kirjakaupoista.

“Runo päivässä -Poem-a Day” saavutti maagisen 350 runon rajan, enää loppurutistus, ja kirja on koossa. Hanke on ollut näkyvästi esillä, esimerksi täällä: http://olotila.yle.fi/tee-itse/runo-paivassa-poem-day-projekti-etsii-runoilijoita 

Ehkä kaikkein tärkeimpänä uutisena on eilen kirjoitettu kustannussopimus kirjasta “Viimeinen hyppy”. Tämä isän kertoma traaginen tarina tyttärensä taistelusta tappavaa tautia vastaan on juuri sellaista kirjallisuutta, mitä Kanttarelli Publishing edustaa.

Isän omin sanoin::

Viimeinen hyppy

“Se on kuin amputointi

kun lapsi kuolee, räjähdys aivoissa.

Aivosolut hakeutuvat paikoilleen

muuttaen ihmistä pysyvästi.

Se on jatkuva tuskatila,

ruumiin ja sielun ahdistus,

siinä arvot muuttuvat,

mikään ei palaa ennalleen.”

Kirja on kertomus parantumattomasti

sairaan lapsen hoitotyöstä

kahden vuoden ajalta.

Viimeinen hyppy, etukansi-page-0

“Runo päivässä -Poem a Day” Final call for poems, Viimeinen kuulutus runoille!


Kanttarelli Publishing is looking for poems to be Published in ” Runo päivässä – Poem a Day”- Anhtology. So free the poet Inside you, and send your poems to info@kanttarellipublishing.com. English or Finnish, please! So far EVERYONE of over 240 received poems has been cleared to publication, we Will publish only 365 poems

Kanttarelli Publishing etsii runoja kokoelmaansa “Runo päivässä – Poem a Day” -antologiaansa!Nyt avaa rohkeasti pöytälaatikkosi ja lähetä runo info@kanttarellipublishing.com! Tähän mennessä KAIKKI yli 240 runosta on hyväksytty julkaisuun. Julkaisemme vain 365 runoa!

Kanttarelli Publishing Julkaisee: Tapani Tulla: Runoja Rakkauden Ripulista


“Rakkaus ja ripuli tulevat yhtä yllättäen ja ja kumpikin jää pitkäksi aikaa mieleen”

Runot ovat sensuellia iloittelua ja kirpaisevan koskettavaa, elämänmakuista sana-akrobatiaa!

Sikamaisen hyvä, suosittelen!

Kirja ilmestyy Tammikuun lopussa, mutta on jo ennakkotilattavissa Kanttarellin kaupasta www.kanttarellipublishing.com/kauppa

Lounas Kuoleman kanssa, Alkusalaatti


Ote tulevasta novellikokoelmastani” Suupaloja Kuoleman ja Elämän kattauksessa”

Kirjoitettu Syyskuussa 2011.

“Henkeä ahdistaa. Sattuu rintaan.

Normaali ilta Karlsson-residenssissä. Minä makaan sängyssä ja katson elokuvaa. 12 Apinaa,
sopivaa viihdettä illalle. Kissa makaa vieressäni ja kehrää kun rapsutan sitä.

Minua ei kukaan rapsuta.

Muu perhe elää omaa elämäänsä makuuhuoneen ulkopuolella. Minä en kuulu siihen. Olen kuin
torniinsa unohdettu vanki. Saan ruokaa ja juomaa. Vierailuaikoja ei juurikaan ole. Tätä tuomiota
olen istunut jo pari vuotta, loppua ei näy.

Rintaan todella sattuu ja huomaan leffan loppuneen. Ilmeisesti olen nukahtanut jossain vaiheessa.
Mittaan verenpaineeni, 130/60, syke 50 ja hyvin epätasainen, ilmankos väsyttää. Huudan vaimoani
paikalle. Hän tulee makuuhuoneeseen ja hätkähtää.

– Kuinka oot noin harmaa?

En normaalistikaan ole mikään rusoposki, sänkyyn ei paljon aurinko paista. Vaikea hengittää ja
rintaan sattuu vielä enemmän. Mittaan uudestaan verenpaineen. 110/50, syke 41, arytmia vain pahentunut. Kuluu välillä useita sekunteja, ettei sydän lyö ollenkaan..

– Kohta soitan kyllä ambulanssin!

Inhoan sairaaloita. Niistä en koskaan pääse ulos muuten kun vastoin lääkärin neuvoa. En halua
tilata ambulanssia. Mutta kun herään vaimoni ravistellessa minua, on pakko tajuta että nyt ei asiat
ole hyvin.

Kun herään seuraavan kerran, vieressäni seisoo oranssin väriseen haalariin pukeutunut mies.
Hieroo rystysillään minun rintakehääni.

– Herätäämpäs nyt Karlsson!

Poikani seisoo makuuhuoneen ovensuussa. Näen hänen katseestaan kauhun.

Toinen ambulanssimiehistä on puhelimessa. Hän pyytää lääkäriä paikalle. Tajuntannantasoni
heittelehtii, välillä olen tajuton. Herään taas kun paita otetaan pois päältäni. Koitan ymmärtää miksi
oranssipukuiset miehet riisuvat minua. En tajua. Minut asetetaan taas makaamaan selälleni.
Toinen miehistä ottaa molempiin käsiinsä kahvat. Sen verran olen lääkärisarjoja katsonut, että
tajuan mitä tulee tapahtumaan.

Poikani seisoo makuuhuoneen ovensuussa ja sulkee silmänsä.

Tunnen miten sähköisku kouristaa koko kehoani.

– Ei vaikutusta!
– Koita vielä kerran!

Tunnen uudestaan sähkön virtaavan läpi kehoni. Menetän tajuntani taas. Herään hetkeksi, kun
ulkoilman viileys pyyhkäisee yli puolialastoman kehoni. Meinaan pudota paareilta, kun
minua kannetaan kotini jyrkkiä ulkoportaita pitkin. Minut työnnetään ambulanssiin.
Tajuttomuus.

Ambulanssissa lääkäri seuraa mittareita, avustaja koittaa pitää minua hereillä

.- Syke 24!
– Annan adrenaliinin.

Juuri ennenkuin menetän taas tajuntani, tunnen pistoksen rinnassani. Näen poikani kasvot
mielessäni ja tunnen hirvittävää menetyksen tuskaa. Samalla olen elinkautisvanki, joka on juuri
saanut armahduksen.

Sydämeni pysähtyy. Olen kuollut.
Toista kertaa elämäni aikana. Eikä sekään riitä.

Herään.”

Hyvää Uutta Vuotta!


Vuosi päättyi Kanttarelli Publishingin suhteen varsin mainiosti! YLEn haastattelu (tlossa YLE Areenaan, mutta uteiliaimmat voivat ladata sen täältä:). Ja vielä tämän vuoden puolella voidaan vielä julkistaa loistava uusi teos, joka ilmestyy ensi vuoden alkupuolella. Lisää tietoa runoilija Tapani Tullan teoksesta täältä .

Hyvää ja Menestyksekästä vuotta kaikille!

“Runo päivässä – Poem a Day” Mediassa


Matkalla Ylen studioon kertomaan aiheesta

On my way to National Broadcasting Company to give an interview!